Sarjasta yliopistotutkimuksen huippusaavutuksia


NAARAS II-Projekti: Johtoryhmän loppuraportti


NAINEN TIETEEN VALOSSA


Nainen on tieteelliseltä nimeltään Homo Sapiens Feminina. Näin tiede eroittaa kyseisen eläinlajin luomakunnan kruunusta eli miehestä, joka on nimeltään Homo Sapiens Masculina. Nainen kuuluu imettäväisiin, ja on tasalämpöinen (noin 36.6 Celsiusta) paitsi silloin kun hänessä palaa intohimon tuli tai kun hänessä on kuumetta. Nainen on levinnyt yli maapallon ja heitä tavataan puistokaduilla, kahviloissa ja ravintoloissa. Naisen kutsumanimiä ovat mm. doris, kinkku ja pakkaus. Oman luokkansa muodostavat tilastopakkaukset, joita tavataan lähinnä maantieteen ja biologian laitoksilla varsinkin lounasaikana.

Ennenkuin nainen on nainen, hän on tyttö, neito tai neitsyt. Oltuaan nainen naisesta tulee akka. Naiset voidaan jakaa useaan eri luokkaan, joista mainittakoon kokematon, kokenut, irtonainen ja kone sekä edelleen morsian, rouva, leskirouva ja varsin erikoinen laji vanhapiika.

Tieteellisen tutkimuksen tärkeimpänä alueena voidaan pitää naisen anatomiaa. Anatomisesti nainen voidaan jakaa päähän, raajoihin sekä vartaloon, joista seuraavaksi tärkeimpiä havaintoja.

Naisella on pää, jotta hänellä olisi paikka, johon sijoittaa hattu. Pään sisällä hänellä on mielikuvitus, jonka avulla hän sijoittaa hatun päähänsä. Muuten pää on sisäpuolelta täysin tyhjä. Pään yläosassa kasvaa tukka, jonka värin perusteella naiset jaetaan vaalea-, tumma ja ristiverisiin sekä punatukkaisiin. Tiede ei ole toistaiseksi päässyt selville, minkä vuoksi kolmen ensimmäisen ryhmän naiset ovat verisiä.

Naamataulun koillis- ja luoteispuolella ovat silmät. Silmillään nainen etsii miestä. Naisen tuijotusta sanotaan jostain kumman syystä sielukkaaksi katseeksi. Tuntiessaan olonsa yksinäiseksi tai ollessaan muuten vain puutteessa nainen suuntaa silmänsä mieheen ja sulkee ne useaan eri otteeseen lyhyin väliajoin. Näin silmät ovatkin muodostuneet naisen pyydystysvälineiksi.

Naamataulun alaosassa sijaitsee suu, jonka reunoja sanotaan huuliksi. Suu on saanut nimityksensä suutelemisesta. Varsinkin kokeneilla naisilla koneista puhumattakaan voidaan havaita useita erilaisia suutelutekniikoita. Nainen voi käyttää suutaan myön niinsanottuun suuhun ottamiseen. Suun alapuolella riippuu leuka, joka on sitä varten, ettei suu olisi aivan naamataulun alareunassa. Tämä olisikin melko ikävän näköistä ja epäesteettistä. Monet naiset pitävät siitä, että heitä otetaan leuasta kiinni, mikäli leukoja ei ole kaksi tai useampia.

Kokonaisuutena pää siis muodostaa naisen koristuksen poiketen siten miehestä, joka tarvitsee päätä myös järkensä koteloksi. Tällä selittyy naisen ennalta-arvaamattomuus ja epäloogisuus. Hehän joutuvat aivojen puuttuessa toimimaan pelkästään ytimenjatkeen varassa.

Kummalakin puolella päätä ovat yleensä korvat, joista toisesta puhe menee sisään ja toisesta tulee ulos. Tämä koskee erityisesti miesten puhetta, toisten naisten juoruja nainen kyllä jaksaa kuunnella uskomattoman pitkään. Pään etupuolella siis oli naamataulu ja takapuolella ovat takaraivo ja niska. Naamataulusta käytetään myös nimitystä kasvot. Takaraivoaan nainen käyttää raivostumiseen ja niskaansa nakkelemiseen.

Raajat jaetaan ylä- ja alaraajoihin. Yläraajat alkavat kainalokuopista ja päättyvät sormiin. Sormien päässä ovat kynnet, joita naiset muiden petojen lailla hiovat lakkaamatta mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Vasemmassa kädessä naisella on viisi sormea, joista kahdessa hän saattaa pitää sormuksia sen merkiksi, että hän kuuluu jollekin miehelle. Tosin nainen voi kyseisellä tavalla yrittää hämätä miehiä saadakseen olla rauhassa esimerkiksi ravintolassa. Myös oikeassa kädessä on viisi sormea, joten niitä on naisella yhteensä kymmenen.

Naisen peukaloilla on ihmeellinen ominaisuus, sillä niiden sanotaan olevan keskellä kämmentä. Tosin tiede ei ole todistettavasti tavannut tälläista mutaatiota. Sormet yhtyvät kämmeneksi, jossa kulkee viivoja. Näistä viivoista nainen useimmiten näkee, että hän kohtaa tulevaisuudessa ristiverisen miehen, joka ottaa hänet omakseen.

Alaraajat sijaitsevat vartalon alla ja niitä on terveesti kehittyneellä yksilöllä yksi pari eli kaksi. Naisen alaraajassa voidaan erottaa neljä pääosaa eli nilkka, sääri, polvi ja reisi. Nilkan jatkeena oleva jalkaterä haaraantuu kärjessä viideksi varpaaksi, jotka vuorostaan hajaantuvat liikavarpaiksi. Viimeksi mainittujen lukumäärä on riippuvainen jalan ja jalkineen suuruuden suhteesta. Nilkka voi olla joko ohut, paksu tai korkea. Sääri saattaa olla pihti, suora tai väärä. Suorat sääret ovat suosituimmat vaikkakaan eivät valitettavasti yleisimmät. Sääriään nainen käyttää niiden näyttelemiseen mieluiten ohuen sukan läpi.

Naisen polvet on tarkoitettu miehen eteen polvistumiseen. Miehen polvet puolestaan ovat polveutumista varten, mistä osoituksena sana `miespolvet`. Naispolvistahan ei puhuta mitään. Naisen reisi on sitä varten, että hänellä olisi jotain näyteltävää miehelle myös halkio- tai minihameen alta.

Vartalosta on vaikea puhua, sillä siinä on hyvin paljon salattua. Vaatetuksen riisuminen naiselta vaatii yleensä jonkin verran suostuttelua eli miesten kesken puhuen hierontaa tai hehkuttelua. Tosin tiede on tavannut joitakin yksilöitä, jotka alkoivat esitellä alusvaatteitaan yleisessä ravintolassa. Kuitenkin nainen pukeutuu mielellään siten, että vaatetus alkaa vasta viime hetkessä ja päättyy niin pian kuin suinkin.

Vartalon ja pään välissä sijaitsee naisen kaula, joka on välttävätön helmikaulanauhojen, riipusten ynnä muiden koristeiden ripustuspaikkana. Heti kaulan alla käsien kiinnityskohdassa ovat olkapäät. Niillä on kaksi tarkoitusta. Toisaalta niiden varassa roikutetaan vaatetusta ja toisaalta ne ovat välttämättömät olankohauttelussa. Olankohautus tarkoittaa samaa kuin `en ymmärrä`, mikä sivumennen onkin naiselle erittäin tyypillistä.

Toisin kuin miehellä on naisella kaksi rintaa. Ne ovat muihin ruumiinosiin verrattuna huomattavan pehmeät ja iän mukana niiden pehmeys lisääntyy ilmeten vanhemmiten riippumisilmiönä. Tästä iän paljastavasta ominaisuudesta johtuen nainen miltei aina verhoaa rintansa etelän uimarantoja lukuunottamatta. Rinnoista voidaan vielä todeta samoin kuin esimerkiksi autoradoista, että ne ovat alunperin tarkoitettu lapsia varten, mutta miehet niillä pääasiassa leikkivät.

Rintojen takana on naisen selkä. Sitä nainen tarvitsee halutessaan. Jos nainen taas ei halua, kuten usein tapahtuu miehen sitä ehdottaessa, nainen käyttää selkäänsä niinsanottuun selänkääntämiseen.

Rintojen alapuolella vartalo on kapeimmillaan, tai ainakin sen tulisi olla. Kapeinta kohtaa sanotaan uumaksi. Tältä kohdalta naisen vartalo on erittäin taipuisa, mitä ominaisuutta hän mieluusti käyttää halutessaan herättää miehen huomion. Vartalon etupuolella, siis samalla puolella kuin rinnatkin, on vatsa, joka sekin miltei kaikkien naisen ruumiinosien tapaan on pyöreä. Tosin nainen on väsymätön pyrkimyksissään estää vatsaa näkymästä.

Vatsan molemmin puolin vartalo leviää suurimpaan mittaansa muodostaen lantion. Reisien ja lantion välissä takapuolella, siis toisella puolella kuin rinnat, ovat rintoja jossain määrin muistuttavat pakaroiksi kutsuttavat lihaskasaumat. Ne ovat lähes yhtä pehmeät, mutta miltei poikkeuksetta isommat ja laakeammat kuin rinnat, ja nainen tarvitsee niitä istumisen pehmeyden lisäämiseksi. Nainen käyttää pakaroitaan myös miesten mielenkiinnon herättämiseen, jolloin hän verhoaa ne mahdollisimman tiukalla kankaalla tai sitten hän ei verhoa niitä ollenkaan.

Toisin kuin rinnoissa pakaroiden keskellä ei ole nännejä, mikä istuessa varmasti olisikin melko kiusallista. Edellämainitusta seikasta varmasti olisi kyllä hyötyäkin esimerkiksi silloin, kun naisen joutuu kääntämään vatsalleen siksi, että tämän naamataulu on kuin petolinnun peräpuoli. Naisen pakarat yhdessä muodostavat käsitteen, jota kutsutaan nimellä peppu, perä tai jopa perse. Miesten suosittu ajanviete on seurata pakaroiden pyörähtelyä esimerkiksi puistokaduilla.

Kaikkein eniten nainen poikkeaa miehestä vartalon etupuolella aivan sen alaosassa sijaitsevan ruumiinosansa puolesta. Nimittäin siellä missä miehellä on miehuutensa, naisella ei ole yhtään mitään. Kaikki nämä tuhannet vuodet nainen on onnistunut salaamaan totuuden antamalla kaikin tavoin miehille enemmän ja vähemmän epämääräisen mielikuvan, että sieltä löytyisi elämän totuus. Kokonaisen ammattikunnan, nimittäin gynekologit, nainen on onnistunut puijaamaan tätä salattua totuutta etsimään. Viimein tiede on kuitenkin joutunut karmean tosiasian eteen - siellä ei ole yhtään mitään. Tutkimukset tosin jatkuvat NAARAS III -projektin muodossa.


IN MEMORIAM ERKKI ANTTI, JOKA MENETTI PELINSÄ JA SYÖKSI LASTINSA ETSIESSÄÄN TÄTÄ TOTUUTTA 75-KILOISESTA VALLOITUKSESTAAN.

JOHTORYHMÄ

************** © Copyright Piocosika 1987 ***************