Next: Asymmetrinen kryptologia Up: Symmetrinen kryptologia Previous: Historiaa

Nykyiset symmetriset salausjärjestelmät

Nykyisin laajimmin käytössä olevat symmetriset salausjärlestelmät ovat amerikkalaiseen DES-standardiin [NATI80] perustuvat järjestelmät, sekä eurooppalainen IDEA, jonka 80-luvun lopulla kehittivät Xuejia Lai ja James L. Massey Zürichin Teknillisessä Korkeakoulussa (ETH, Zürich). Sekä DES että IDEA perustuvat salattavan viestin osien intensiiviseen permutoimiseen sekä osien korvaamiseen toisilla salausavaimesta muodostetun kryptausfunktion avulla.

Käytännön murtoyrityksiä vastaan uudempi IDEA on osoittautunut kestävämmäksi kuin DES. Kannattaa kuitenkin muistaa, että DES:iä on yritetty murtaa jo 15-vuotta, eikä mitään algoritmaalista heikkoutta ole julkisuudessa olevien tietojen mukaan löydetty. Nykyisillä huippunopeilla tietokoneilla voidaan tosin jo murtaa DES:llä salatut viestit muutamassa tunnissa ns. brute force-menetelmällä eli kokeilemalla kaikkia avainvaihtoehtoja, koska DES:n käyttämä vain 56-bittinen salausavainavaruus on nykyään jo ehdottomasti liian pieni. Kuitenkin, jos salattava tieto on relevanttia vain lyhyen ajan, esim. yhden tunnin, tarjoaa DES aivan riittävän suojan. DES-pohjaista tiedonsalausta käyttääkin esimerkiksi Kerberos-järjestelmä, joka on tarkoitettu tietokoneverkkojen tietoturvallisuuden parantamiseen.

IDEA:aa ei olla kryptoanalyyttiseti koeteltu läheskään yhtä paljoa kuin DES:iä, joten sen algoritmaalisesta vahvuudesta ei voida vielä olla aivan yhtä vakuuttuneita kuin DES:n Brute force hyökkäykset IDEA:aa vastaan ovat huomattavan toivottomia, koska IDEA:n avainavaruus on 128-bittinen, eli kokeilemalla oikean avaimen löytäminen vaatisi keskimäärin eli noin kokeilua. Mikäli käytettävissä olisi järjestelmä, joka pysyisi kokeilemaan miljoonaa avainehdokasta sekunnissa, kestäisi oikean avaimen löytyminen keskimäärin noin vuotta.

Symmetrisessä tiedonsalauksessa ilmiselvä ongelma on avaintenvaihto. Kryptauksessa käytettävä avain k on jotenkin välitettävä viestin vastaanottajalle siten, ettei mahdollinen salakuuntelija kuitenkaan voi saada sitä käsiinsä. Tähän ongelmaan symmetrisellä kryptologialla ei ole tarjottavana tyydyttävää yleistä ratkaisua.


tri@cs.hut.fi
Thu Mar 31 14:58:17 EET DST 1994