Keula irtosi maasta todella helposti. Tosin oheisessa kuvassa se nousi jostain asfaltin reunasta aivan huomaamatta. Enpä sitä edes huomannut ennenkuin jälkikäteen valokuvasta.
Mutta käytetty pyörä on aina käytetty pyörä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa sen osoitti sitkein näkemäni tyhjäkäyntiongelma. Tyhjäkäynti oli epätasainen jo koeajossa ja kaupat tehdessäni ajatuksena oli, että kauppahintaan kuuluu se, että liikkeen yhteydessä oleva moottoripyörähuolto laittaa tyhjäkäynnin kuntoon. Mitään vikaa huolto ei koneesta kuitenkaan löytänyt ja otin pyörän sen enempää mutisematta vastaan.
Tyhjäkäynti oli todella outo. Kone kävi tyhjäkäyntiä erittäin epätasaisesti. Välillä se spurttasi yli 2000 kierrokseen kun taas ajoittain kierrokset putosivat alle viidensadan, jolloin kone usein sammui. Aina kone sammui, jos sille tyhjäkäynnillä antoi nopeasti hiukan kierroksia ja sitten päästi takaisin tyhjäkäynnille. Kaupungissa ajaminen oli siis suoraan sanottuna aivan perseestä, mutta maantietä GSX nieli erittäin jouhevasti.
GSX on edestä katsottuna aika koruttoman ja pelkistetyn näköinen. Jotenkin se silti miellyttää minun silmääni. Uudemmissa vuosimalleissa tuo ilme on onnistuttu muuttamaan ainakin minun mielestäni tyhmemmäksi, kun ilmanottoaukot on muotoiltu uudelleen, mutta sehän on vain minun mielipiteeni.
Oikealla puolella katteessa oli muutama naarmu. Eivät ne millään näissä kuvissa olisi näkyneet, mutta tuntui silti hyvältä idealta poseerata vasenta kylkeä.
Keväällä 2000 päätin, että nyt se tyhjäkäynti laitetaan kuntoon. Ja niinpä sitten keväthuollon jatkoksi korjaamon pojat saivat alkaa purkaa tuota koneen yläpäätä. Ja paljastuihan sieltä häikkää. Kaasaria oli ilmeisesti tuon tyhjäkäytiongelman takia ruuvailtu aikaisemminkin ja muutama tiiviste puuttui. Bensahana oli koottu väärin ja imuventtileissä näkyi pientä epätasaisuutta.
Kun kaikki mahdollinen kaasareiden vaihtoa lukuunottamatta oli tehty, kävi kone huomattavasti paremmin kuin ennen. Mutta PERKELE! Tyhjäkäynti ei toiminut vieläkään kunnolla. No, ajokausi oli jo aikapäiviä sitten alkanut ja kaasareiden vaihto alkoi olla ainoa mieleentuleva jatkosuunnitelma, sillä eihän tuollaisen koneen yläpää nyt niin moninutkainen ole, etteikö siitä vika löytyisi, kun haetaan. Kuitenkaan minkäänlaista vuotoa ei koneesta tiivistesarjan vaihdon jälkeen enää löytynyt edes eetterillä. Kaasarit GSX:ään maksaa tarvikkeenakin pitkälti yli kuusi tonnia eikä tämänkään toimenpiteen vaikutuksesta voinut mitenkään olla varma. Päätin jättää asian sikseen, koska kävihän tuo nyt kuitenkin aika hyvin.
Olin kuitenkin kohtuullisen otollista riistaa lehtien prätkämainoksille. Eräänä toukokuisena lauantaina silmiini sattui Bike Worldin mainos, jossa toivotettiin tervetulleeksi Vantaalle koeajamaan vuoden 2000 Hondat. No eikun baanalle. Siltä reissulta hihaan jäi uusi Honda CBR 1000 F, joka yllättäen kävi myös tyhjäkäyntiä suuremmin nurisematta. Suzuki-kilometrejä minulle ehti kertyä viitisen tuhatta. Puoli tuntia uuden pyörän ostamisen jälkeen onnistuin vielä kilkkaamaan vanhasta pyörästä oikeanpuoleisen vilkun tuhannen päreiksi. Mielummin toki vanhasta kuin uudesta, mutta hiukan kyllä nolotti viedä rikottu pyörä vaihtoon. Niin paljon ei kuitenkaan nolottanut, että olisin viitsinyt sitä itse alkaa korjata.
Sen verran vammaa sieluun tuosta mystisestä tyhjäkäyntiongelmasta jäi, että Suzukia en enää osta edes pihatraktoriksi. Tämä siitäkin huolimatta, että kyseessä ei tietääkseni mikään merkin yleinen ominaisuus olekaan.
